Egon Krenz

|syntymäpaikka = Kolberg, Preussin vapaavaltio |kuolinaika = |kuolinpaikka = |puolue = Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue |allekirjoitus = Signature of Egon Krenz.png }}

Egon Krenz (s. 19. maaliskuuta 1937 Kolberg, Preussin vapaavaltio) on entinen itäsaksalainen poliitikko, joka toimi lyhyen aikaa Itä-Saksan viimeisenä kommunistisena puoluejohtajana. Hän seurasi vallasta syrjäytettyä Erich Honeckeria ja toimi Saksan sosialistisen yhtenäisyyspuolueen (SED) pääsihteerinä, Itä-Saksan valtioneuvoston puhemiehenä sekä kansallisen puolustusneuvoston puhemiehenä lokakuusta joulukuuhun 1989.

Krenz oli räätälin poika toisessa maailmansodassa menettämiltä alueilta, eikä koskaan nähnyt isäänsä. Erich Honeckerin tuella hän nousi Vapaan Saksan nuorisoliitossa (''Freie Deutsche Jugend''; FDJ) ja päätyi sen pääsihteeriksi 1974. Hän opiskeli opettajaksi ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) yliopistossa Moskovassa 1964–1967. Toukokuussa 1976 hänet nimitettiin varajäseneksi politbyroohon. Vuonna 1983 hän siirtyi FDJ:sta puolueen keskuskomitean sihteeriksi ja hänestä tuli politbyroon täysjäsen. SED:ssä hänen vastuullaan oli turvallisuusasiat. Politbyroon nuorimpana jäsenenä hänen tulevaisuutensa näytti valoisalta, kunnes Honecker alkoi vieraantua Mihail Gorbatšovin NKP:sta ja kansan tyytymättömyys nousi.

Kansannousun ja mielenosoitusten aikana Krenz johti kaappausta Honeckeria vastaan 18. lokakuuta 1989. Honecker suositteli häntä uudeksi keskuskomitean pääsihteeriksi. Kuten Honecker, Krenz otti myös valtionpäämiehen aseman. Uusi puoluejohto ei kuitenkaan kyennyt hallitsemaan kehitystä maassa ja se joutui avaamaan rajat Länsi-Saksaan sekä pian myös luopumaan yksinvallasta. Kommunistisen järjestelmän kukistuttua Krenz pakotettiin eroamaan 3. joulukuuta. Valtionpäämieheksi hänen tilalleen tuli liberaalidemokraatteja edustanut Manfred Gerlach ja SED:n pääsihteeriksi puolueen sisäinen toisinajattelija Gregor Gysi.

Myöhemmin Krenz erotettiin puolueesta ja pidätettiin. Vuonna 1997 hänet tuomittiin kylmän sodan aikaisista rikoksista kuudeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankilaan. Hän vapautui ehdonalaiseen joulukuussa 2003 kärsittyään tuomiostaan hieman yli kolme vuotta. Wikipedian tuottama